lauantai 24. huhtikuuta 2010

Yksin):

En ole kadonnut, vaikka viikkoon en ole tänne kirjoittanutkaan. Kamppailen epätoivoisesti ahmimis himoa vastaan huonoin tuloksin. Yritän kuitenkin vähentää päivittäistä kalorimäärää etten lihoaisi vielä enempää! Paino kävi jo 64.4 kilossa tällä viikolla ja tänään se oli 63.3 aamulla kun vähän vähensin syömistäni ja oon taas liikkunut. Edelleen yritän siis päästä näsitä kiloista eroon mutta olen tunne syöjä ja nyt on ollut pitkään vaikeaa kun mielialat heittelee ja tuota väsymystä on ollut.
Syön myös yksinäisyyteeni ja aina järkeilen että miksi vien itseltäni jopa herkuttelun ilon pois kun ei ole muutakaan tekemistä yksinäisinä iltoina): viikonloput on vaikeita jos on vapaata kun oon paljon yksin ellei ole jotain harrastuksiini liittyvää menoa. Olen ystävätön): enkä tiedä osaisinko edes olla enää kenellekään ystävä, niin kauan olen ilman oikeaa ystävää jo ollut): näinä kevätpäivinä olisi kiva lähteä jonkun kaverin kanssa vaikka terassille jos tarkenee tai vaikka kävelylle.
Haaveilen elämääni asioita jotka ovat monille ihmisille itsestään selvyyksiä. Mistä ne sitten murehtii/haaveilee kun on ystävät ja asiat ns. mallillaan? Ehkä niillä on sitten huolena mitä laittaa päälle kaikkiin menoihin? Ja miten ehtii tavata kaikkia ystäviä? En tiedä minulla ei ole koskaan sen kaltaisia murheita ollut.
Joskus ajattelen 'realistisesti' että voisin päättää elämäni koska usein tuntuu ettei siinä ole mitään miksi eläisin paitsi siksi ettei tulisi paha mieli perheelleni. Joskus asiat olivat toisin ja minulla oli suunnitelmia. Se oli silloin kun olin kihloissa ja olin löytänyt ihmisen kenen kanssa aioin jakaa lopun elämäni, mutta sitten tapahtui kaikkia asioita ja tuo 'unelma' särkyi. Tipuin korkealta ja kovaa. En ole vieläkään päässyt tuon asian yli enkä pysty vieläkään uuteen suhteeseen.
Olen edelleen yhteydessä eksääni ja välillä jo palaamassa hänen luokseen kunnes taas jänistän ja vetäydyn turvalliseen yksinoloon, jossa kukaan ei voi enää särkeä sydäntäni vaikka samalla särjen sitä olemalla yksin.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Lauantai aamua(:


tänään paino 61,9(: 900 gramman päästä saan laittaa tilaukseen me naiset lehden, jee!
en ole varma olenko täällä kertonut että harrastan tanssia, en nyt aio kertoa mitä tanssia mut ehkä jossain vaiheessa, koska minut saattaa oku sitten tunnistaa ja sitä en vielä halua. Mutta siis aloitin siellä viime syksynä ja nyt mulla olikin varmaan lähes 2 kuukauden tauko. Ihmiset siellä ovat ystävystyneet toisiinsa ja ilmapiiri kyseisessä koulussa on kiva koska siellä on aika rento ja tuttavallinen meininki. Minut tunnistetaan siellä ulkonäöstä koska kävin siellä alkuun niin ahkeraan kunnes tuli tämä tauko. Minä en kumminkaan ole tutustunut saatika kaverustunut kenenkään kanssa ja se harmittaa minua. ystävystyminen on niin vaikeaa mulle.
Monilla ihmisillä nuo suhteet luodaan jo lapsena kun on tarhakaverit ja naapurin lapset joiden kanssa ajaudutaan samoihin kouluihin ainakin ylä asteelle asti. Ja nämä ystävyys suhteet kestävät monella vielä aikuisenakin jos niistä pitää kiinni. Minullakin oli niin, oli naapurin lapset kavereina ja heitä oli useita. Kouluun mennessäni en oikein saanut oikeaa kavereita vasta kun 6.luokalla. Olin aina kaikkien ns. ongelma lasten 'kaveri' niin kuin oli tämäkin tyttö kehen ystävystyin 6. luokalla, mutta se oli aitoa ystävyyttä millaista en ole enää sen jälkeen kokenut. Jouduimme eri kouluihin ylä-asteella ja väliimme oli muutenkin tullut jo eräs minun lapsuuden ystäväni (joka oli samalla ala-asteella eri luokalla) ja minä pikkuhiljaa vetäyidyin ja annoin heidän olla ystäviä ilman minua. Olen siis aina ollut hyvin mustis ihminen ja omistushaluinen mikä on erittäin huono piirre itsessäni, minulla onkin hankaluuksia ollut 'jakaa' ihmisiä elämäni aikana.
Mutta kaikki juontaa siitä että perheeseemme tuli taloudellisia ongelmia jotka ajoivat meidät huonompaan elämään ja huonolle seudulle asumaan. Ne olivat vaikeita aikoja ja olin 8 vanha kun muutimme tuonne juoppotaloon huonolle seudulle joka ei tosiaan ollut lapsiperheelle ideaali paikka asua. Nuo ajat muuttivat minua, minusta tulikin eri ihminen kuin mitä olisi tullut jos emme olisi ajautuneet tuohon tilanteeseen. Vanhempani eivät juuri meitä huomioineet koska olivat niin kiinni taloudellisissa ongelmissaan ja riitelivät alati. Tiedän että lapsuuteni on paljolti vaikuttanut nykypäivään koska kehitykseeni tuli 'lommo', menin tavallaan rikki ja minusta tuli näkymätön jottei minusta olisi enempää haittaa vanhemmilleni joilla oli jo muutenkin vaikeaa. Siskollani oli tuohon aikaan murkkuikä ja yritin olla heille kaikille mieliksi. Näin minusta on tullut sellainen joka aina haluaa olla kaikkien mieleen ettei vaan kukaan suuttuisi minulle ja etten suututtaisi ketään. Pakenin lapsena aina kouluun ja tulin vapaaehtoisena kaikkiin tuki-istuntoihin että saisin olla poissa kotoa ja kun jo lapsesta asti ajattelin etten minä osaa mitään (vaikka osasinkin). Tuohon osaamis aiheeseen liittyy taas oma tarina johon kuuluu isäni mutta siitä myöhemmin. Nykyään ihmettelen ettei opettajani puuttunut tilanteeseeni sillä hän on varmasti huomannut muutoksen minussa mikä tapahtui muuttomme jälkeen. Kyllähän opettajat sellaisen huomaavat kun näkevät lapsia päivittäin.
Tarvitsisin terapiaa sen tiedän mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Lausunto minulla jo on lääkärille mutta enpäs tiedä. eräällä terapeutilla haluaisin käydä mutta hän on eri kaupungisssa ja yksityinen joten tulisi kalliiksi aloittaa siellä psykoterapia jossa tulisi käydä alkuun 2 kertaa viikossa. Saa nyt nähdä.. Mutta tälläistä taustaa minulla ja paljon enemmänkin olisi mutta kuka jaksaa lukea tätäkään(: ehkä myöhemmi lisää(:

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Lahjontaa..



Auttaisinko lahjonta pudottamaan painoa(: on taas kerran toiveikas olo että voisi laihis alkaa sujua, haluan syödä oikeaa ruokaa pitkästä aikaa a jättää taas leivät, keksit, pullat, jätskit ja namit kauppaan! ei ne enää maistu edes hyvälle kun on tullut niitä vedettyä monta viikkoa mahan täydeltä.
Olen tehnyt itselleni listan mitä saan jos laihdun tiettyyn painoon. Tässä ideani:
61 kiloa = me naiset lehden tilaus (olen siitä jo haaveillut jonkin aikaa..)
59 kiloa = kauneushoitolassa vartalohoito
58 kiloa = pääsen uimaan taas bikineissäni (joihin en tällä hetkellä mahdu..)
56 kiloa = napakoru (ollut nuorena napis mutta se tulehtui)
tänään vähän parempi päivä. on tosi vaikeaa päästä pois ahmimis himosta ja tänään en ahminut(: en uskalla siltikään luottaa siihen että huomenna se ei tulisi tapahtumaan): otan nyt päivän kerrallaan. haluaisin laihtua takaisin entisiin mittoihin mutta en tiedä pystynkö siihen. jos saan syömisen reilaan niin tiedän että paino alkaa taas tippua mutten tiedä pääsenkö eroon ahmimisesta kokonaan.
olin tänään töiden jälkeen treenaamassa ja se oli kivaa vaikka olinki vähän väsynyt. nyt illalla olo tuntuu hyvälle(:
vatsani on ollut todella kipeä ja töissä siihen koskee suunnattomasti ja se on kamalaa! haluaisin siksikin eroon ahminnasta ettei ole kiva olo seuraavana äivänä ja ne vatsakivut on ihan kamalia. olen jo usean päivän niistä kärsinyt ja on tuntunut sille etten jaksa enää sitä kipua, olen ollut tosi 'väsynyt' siihen kipuun. nyt ei vatsaan koske ja on hyvä olo. syöminen on niin vaikea asia mulle ja töissä en tiedä uskallanko 'oikeaa' ruokaa syödä siellä koska mun vatsa ei toimi niin kuin pitäisi, ilmeisesti jotain ruuansulatus häikkää kun on takana monta vuotta syömishäiriöitä.

mutta tämän päivän syömissaldo:

elovena juoma
lohipanini
sokeriton suklaa 50g (brunberg)
appelsiinimehua n.4dl
kanasalaatti (kanaa n.100g)
raejuusto 50g

tiistai 13. huhtikuuta 2010

täällä oon(:

enpä ole kirjoittannut muutamiin päiviin taas. koen oloni hieman masentuneeksi ja eilen töiden jälkeen nukuin ja mässäsin): on tosi tylsää olla äärimmäisen väsynyt välillä. koen myös olevani haluton tekemään asioita ja ei huvita asiat niin kuin ennen. ehkä pientä masennusta siis edelleen.
tänään mellä aloitti töissä uusi työntekijä ja se vaikutti huippu tyypiltä ja haluaisin häneen tutustua. mulla ei ole ollut 'oikeita' ystäviä ala-asteen jälkeen ja haaveeni on ollut useamman vuoden löytää ystävä. minulle riittäisi yksi tosi ystävä jolle voisi puhua mistä vaan ja olla oma itsensä tämän ihmisen seurassa.
en tiedä onko tämä mikään laihis blogi enää koska AHMIN JA AHMIN JA AHMIN VAAN!!! Aion silti laittaa tänne mitä olen syönyt jotta itse heräisin tähän tilanteeseen koska tämä syömis ongelma tuhoaa elämäni ja terveyteni!
eli siis tänään syöty:
1kpl jättis tuutti
1 kpl iso tuutti lakritsi
200g karkkia
2 sämpylää
maitoa n.4dl
suklaa 40g
tuntuu vähältä mutta kaloreita hurjasti!

lauantai 10. huhtikuuta 2010


Ihana ilma ja kiva aamu(: olen ollut tosi ahkera ja kello vasta 12. Kävin lenkillä, otin pyörän kellarista ja kävin sen ilmattaa huoltsikalla, suihkussa kävin ja kaupassakin ehdin jo käydä(: silloin kun syön fiksusti niin olen aamulla touhukkaampi! mutta sit kun illalla mässää niin ei aamulla jaksa mitään! Ajattelin mennä tänään vielä pyöräilee kun on niin upea ilma(: tykkään pyöräilystä ja viime keväänä ostin ihan uuden pyörän ja sillä on tosi hyvä ajaa ja se on hienokin!
Sain eilen uuden lääkärin soittoajan ja se soittaa nyt maanantaina. Tänään ei ole ollut väsymys oireita (vielä) tosin ne useasti alkaa pahimmin iltapäivällä ja sit haukottelen loppupäivän. saa nyt nähdä mitä se lääkäri sanoo, ainakin ne verikokeet otetaan.
Aamulla paino oli 61,8. Ja tärkeintä nyt on että tunnen itseni palanneen takaisin tuon pitkän alakuloisuus jakson jälkeen. On kiva olo nyt(:

perjantai 9. huhtikuuta 2010



Paino aamulla 62,4kg. Tänään ollut ihan kiva päivä(: olen viime viikoina pysynyt aika paljon kotona ja tässä kodin lähialueilla vaan. Nyt olen taas käynyt vähän muuallakin mikä on hyvä etten ihan eristäydy(: liikuntaa olen tänään harrastanut kiitettävästi ja askeliakin tuli n.17000! etsiskelin tänään mieluisaa kevät takkia mutten löytänyt mitään.. osakseen johtuu siitä että on kamalaa sovittaa vaatteita ja katsella itseään peilistä etenkin kun on näin lyhyessä ajassa lihonut ja levinnyt! haluan niin mun kropa takaisin!!! ja se on hyvä koska sitten ehkä muistan etten enää sorru tähän ahmimis kierteeseen joka on kamala. vatsaniki on ollut pari päivää ihna sekaisin ja turvonnut iltaisin tosi paljon. En ole töissä uskaltanut edes juuri syödä kuin yhden appelsiinin kun oon pelännyt että vatsa turpoaa siellä ja alkaa sattumaan. Näin kävi yksi päivä ja se oli ihan kamalaa, en tiennyt miten päin olisin töissä ollut kun koski vatsaan tosi paljon): mulla on muutenkin aika herkkä vatsa ja mun pitäisikin siksi syödä terveellisesti ja säännöllisesti pieniä annoksia useasti päivässä. Olen luultavasti aiheuttanut otain vauriota syömishäiriöilläni vatsani toimintaan koska tälläisiä ongelmia ei koskaan ollut sillon kun olin vielä 'terve'. Tosin sillon olin vasta 12-vuotias kun olin ihan 'terve' ja siitä alkaen onkin ollut syömis ongelmia. Mutta toivon että nyt olen ottanut tästä ahmimis putkesta vihdoin opikseni ja se elämä olisi takanapäin. vielä ei ole sen suhteen itsevarma olo mutta ehkä sitten kun saavutan tuon 58 kiloa niin pidän ulkoisesti enempi itsestäni enkä halua siitä olemuksesta enää luopua!
tässä itselleni hieman thispoa (kts.kuva yllä)(:

torstai 8. huhtikuuta 2010


Tänään noin 15000 askelta ja vesijuoksua(: vatsa o turvoksissa eilisen mässyily takia nyt aika paljon ja siihen koskee): ehkä huomenna parempi kun olen syönyt tosi vähän tänään(:
lääkärin piti mulle soittaa tänään kun oli soittoaika mutta eipäs soittanut! että mua otti se päähän! olkoot koko lääkäri, ehkä tää väsymys menee ohi..

ruokailuni:
appelsiini
proteiinipatukka 60g (220kcal)
raejuusto 100g + salaattia
hapankorppuja 4kpl + sulatejuusto kevyt + naudanpaisti leikkeleitä 8 siivua
ananasrenkaita 3 kpl
+ kahvia(:
n.800kcal

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Mis mun motivaatio on???

Eipä ole oikin sujunut tämä ruokavalion muutos takasin siihen mitä se joku aika sitten oli. Söinn niin terveellisesti ja nyt en): tämä on vaikeaa kun on syömishäiriö taustaa ja kun lähtee kerran 'mopo käsistä' niin on vaikea palata takaisin ruotuun. Siksi aioki aloittaa TAAS kerran alusta ja vauhdittaa alkukilot pois niukkaenergisellä päivän syönnillä. Saan siitä paljon motivaatiota että vaa'a lukama näin alkuun tippuu nopeasti ja sitten hitaammin. Yritän nyt myös tänne postailla päivittäin josta varmasti apua! Aion syödä siis vastaavasti noin viikon tai jos pystyn niin kaksi: aamulla: puuroa ja marjoja, töissä: 2 hedelmää, iltapäivällä: proteiini patukka 70g (3ookcal), illalla: raejuustoa ja salaattia, rahkaa 200g. Ja vihanneksia vapaasti niin paljon kun haluaa(: eiköhän se tällä lähde(: tuossa noin 900-1000kcal tulee päivälle kaloreita, mutta tässä on tullut vedeltyä päivittäin tuhansia kaloreita joten varmasti tippuu paino alkuun(:

maanantai 5. huhtikuuta 2010

huono aamu

Tänään vähän ottaa päähän. Eilen vedin nannaa ja paino taas vaihteeksi 62): ei tästä nyt tuu mittää): nuijii kaikki. eikä innosta tää laihdutus ja kaikki ne ruuat ei maistu millä painon sais tippumaan... äh.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Jumppaa


Täällä taas(: olipas kivaa käydä moikkaamassa mummiani! käytiin hautausmaalla yhdessä ja kävelyllä eilen. mummini oli tyytyväinen kun sai vähän puuhastella kun oli vieras(: olen tosi läheinen mummini kanssa ja voimme puhua mistä vain keskenään.
olin eilen taas tosi väsynyt ja mietin mikä mua oikein vaivaa): kaippa se jokin puutostila on, kuukautisetkin on taas vaihteeks (tämä normaalia mulla) pois. useasti ne jää pois jos on stressiä tai joku vitamiini, raudan yms. puutostila. saa nyt nähdä kun se lääkäri soittaa mulle viikolla että mitä se meinaa.. tänään ei niin paljoa ole väsyttänyt mutta useasti se väsymys tulee vasta iltpäivällä ja sit haukottele loppu illan(: voi apua!
tein tänään kotona jumpan (dvd jumppaa) kun kaikki urheilu paikat onkin kiinni. olisi halunnut mennä uimaan, mutta vasta tiistaina aukeaa uikkahalli. teki hyvää tuo kotijumppa ja tuli ihan hiki(: eilen mulla meni syömiset nurin kun mässäsin illalla mut paino oli aamulla 60,7 ja olin siihen ihan tyytyväinen, vaikka se voisi olla parempikin!
exää on taas ollut karmea ikävä ja en tiedä miten pääsisin sen yli): mummini sanoikin että hän näkee minusta että vieläki tuota ihmistä rakastan.. mutta liikaa on tapahtunut välillämme ja olisi hirveä soppa perheessäni jos sen takaisin ottaisin. luulen että mun perhe saattaisi sanoa että joko exä tai perhe ja sit pitäisi valita. ahdistaa välillä tää tilanne. olin aikanaan suunnitellut kokonaisen elämän tuon ihmisen kanssa kunnes asiat alkoi mennä pieleen. sen jälkeen mun on ollut vaikeaa rakentaa uusia haaveita ja toiveita elämälleni. en tiedä mitä tämän asian kanssa tekisin ehkä prempi jos en tee mitään...?..

torstai 1. huhtikuuta 2010

PÄÄSIÄISTÄ


Huomenta! tänään lähden siis mummolaan ja varmasti huomenna tai sunnuntaina tänne taas palailen kirjoittaa(: hieman 'pelottaa' oonko saanut vatsataudin jota on nyt liikkeellä. hräsin nimittäin yöllä siihen että meinas tulla oksennus mutta ei sitten tullut kun join fantaa. vieläkin vähän kumma olo ja vatsassa pyörii): äh en halua tulla kipeäksi! mutta hyvät pääsiäiset ja palaillaan!(:

Tänään on ollut vähän väsy päivä. Kävin tuossa siskolla kylässä ja käytiin myös ulkoilemassa. olen ollut eilen ja tänään taas ihan sika väsynyt ja tää asia on alkanut todella häiritä mun elämää. oon niin väsynyt et voisin vaan nukkua. olen varannut jana lääkärille, jotain on oltava vialla kun tälläistä väsymystä ei ole aiemmin ollut ja oon harvoin päivällä uninen tai saatika että nukkuisin päivällä mitä nyt olen jonkin verran tehnyt.. en tiedä mikä on mutta on tosi tylsää olla näin väsynyt!
huomenna lähden sinne mummolaan ja sitä ennen käyn uimassa(: ihan kivaa lähteä.
nyt olis viikonloppuna messukeskuksessa american car show jossa ehkä exäni saattaa käydä. sillä kun on joskus ollut autoja siellä näytillä. oi voi sitäkin ihmistä kaipaan niin paljon välillä mutta yhteiselo on sula mahdottomuus ja mun pitäisi se muistaa vaikken aina haluaisi et asiat on näin.
Syömiset on vähän tänään niin ja näin, tuo väsymys sotkee mun syömistä kun ei maistu pupun ruoka ja tekee mieli kaikkea mitä ei pitäisi syödä! etenkin suklaata... mutta siitä nyt en ressaa!